
VPK:n ensimmäiset rakennukset olivat vuonna 1930 rakennettu pieni 2,5 x 2 m ruiskukoppi nykyisen Museokoulun lähellä sekä Osuuskaupalta samana vuonna ostettu kioskirakennus joka siirrettiin Pehulankylään myös ruiskuhuoneeksi. Minnepäin ruiskuhuoneelta milloinkin piti lähteä paloa sammuttamaan auttoi huhtikuussa -38 tehty päätös ”Tulipalon sattuessa päätettiin antaa merkki torven soitolla. Ruiskuhuoneesta eteläänpäin pitkä soitto ja pohjoiseenpäin lyhyt soitto.
VPK:n ensimmäiseksi autoksi ostettiin Turusta lokakuussa -33 käytetty, soranajossa ollut kuorma-auto. Autoa ajamaan koulutettiin kuusi henkilöä.
Paloauton malliseksi auto laitettiin seuraavana vuonna. Auto varustettiin mm 600 litran vesisäiliöllä. Tämä ensimmäinen auto palvelikin palokuntaa aina vuoteen -57 jolloin se myytiin huutokaupalla.
Ensimmäiset palokypärät VPK:lle hankittiin käytettyinä -35 Porin palokunnalta. Palovyö olikin sitten toinen mahdollinen yhtenäinen varuste. Muutoin jokainen pukeutui omiinsa sammutustehtävissäkin. Vasta sotien jälkeen palokoppien seinälle ilmestyi ensiksi ehtineille sammutushaalareita. Ensimmäisen moottoriruiskunsa, ESA-3, VPK hankki keväällä -36.
Vuonna 1945 perustettiin palokunnan poikaosasto ja sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Urho Vähätalo. Palokunnan ensimmäisen päällikön Vihtori Laivasen jälkeen päällikkyydestä vastasi Uuno Ihamäki 1948-51. Mieleenpainuvampia paloja näiltä vuosikymmeniltä ovat ainakin -38-39 ja -40 tapahtuneet Kakkurin suon viikkojakin kestäneet palot sekä Säkylän harjun palo 1947.
50-luvulla päälliköt vaihtuivat tiheään. Päällikköinä toimivat Eino Pakola -52-53, Lauri Huhtinen -54-56, Matti Pajamäki -57, Arvo Haanpää -58 ja hänen jälkeensä toiseen otteeseen VPK:n ensimmäinen päällikkö Vihtori Laivanen. Laivanen tulikin näin hoitaneeksi päällikkyyttä yhteensä 29 vuotta, eli ylivoimaisesti pisimpään VPK:n historiassa. Köyliön tuhoisin tulipalo, kuusitoista kuolonuhria vaatinut vankilan palo sattui kesällä -59.
60-luvun alussa varsinaisen paloasemarakennuksen tarve alkoi olla jo polttava ja koska toiveista ja jonkinlaisista lupauksistakin huolimatta kunta ei sellaista halunnut rakentaa osti VPK marraskuussa -61 Risto Ilolalta nykyisen asemamme tontin joka nimettiin ”äkkilähdöksi”. Päätös rakentamisesta tehtiin seuraavana vuonna. Kahden auton, vahtimestarin asunnon sekä kokous- ja varastotiloja käsittävä rakennus oli joulukuussa -64 valmis. Avustusta haettiin ja saatiinkin Palosuojelurahastolta ja myös kunnalta.
Naiset ovat toimineet monilla tavoin VPK:n tukena varmaankin sen alusta alkaen. Vasta -65 naisosasto kuitenkin perustettiin virallisesti. Osaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Raija Rauhanen.
Palokunnan hankkima järjestyksessä neljäs auto oli käytettynä -72 ostettu Volvon säiliöauto, josta tehtiin paloauto varustamalla se mm. Esteri- nokkapumpulla. Säiliön tilavuus oli 10 000 litraa. Ensimmäinen miehistönkuljetusauto, Ford Transit, hankittiin -75. Tällöin Köyliön VPK:lla oli ensimmäistä kertaa käytössään kolme kunnoltaan hyvää autoa ja niissä ajan tasalla olevaa kalustoa.
90-luvun alkupuoliskolla VPK toteutti paloasemarakennuksen saneerauksen joka kohdistui koko kiinteistöön. Ulospäin tämä näkyi mm. hallien ovien uusimisena sekä sekä talonmiehen autotallin rakentamisena. Myös sisällä lähes kaikki tilat uudistettiin. 90-luvun puolivälissä hälytysosasto sai uudet sammutusasut ja keväällä -97 alkoi ensivastetoiminta.



